Tietysti

Matematiikka on kaiken teknologian ja monen muunkin yhteiskunnassa tärkeän asian takana. Se näkyy esimerkiksi tietokoneissa, lujuuslaskelmissa, kallion porauksessa tai tietovarmuudessa. Siksi matematiikka on vaikuttavaa, todistavat Satunnaisuuksien ja rakenteiden tutkimuksen eli FiRST-huippuyksikön tutkijat. Huippuyksikkö jatkaa suomalaisen matematiikan korkeata tieteellistä tasoa.

Akateemikko Olavi Granöstä on ilmestynyt elämäkerta Maantieteen rannoilla, tiedepolitiikan saaristossa. Viiden eri kirjoittajan tekemä teos esittelee Granön uraa ja elämää sekä tiedepolitiikan, tutkijan, yliopistohallinnon, Viron-suhteiden että henkilökohtaisen elämän näkökulmista. Kirja rakentuu viidestä näitä eri vaiheita kuvaavasta osasta.

Suomen Akatemian rahoittama tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan monin tavoin. Maailmankuva ja sivistys perustuvat tieteeseen. Tiede rakentaa kestävää hyvinvointia ja vaurautta sekä tukee päätöksentekoa ja opetusta. Laadukas tutkimus tuottaa osaamista, jolla tarttua suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Akatemian vaikuttavuussivulla on laajasti tietoa tutkimuksen vaikuttavuudesta.

Sosiologian, lääketieteen, biologian ja bioinformatiikan tutkijat yhdistävät asiantuntemuksensa Suomen Akatemian rahoittamassa FIMAR-huippuyksikössä. Monitieteisessä tutkimusyksikössä selvitetään mikrobilääkeresistenssin ongelmaa. Jos resistenssiä ei saada kuriin, on seurauksena hiipivä pandemia eli koko maailmaa uhkaava tautien tappavuuden lisääntyminen.

Pohdituttaako jokin tieteeseen liittyvä asia sinua? Etkö löydä vastausta sinua askarruttavaan aiheeseen? Lähetä kysymyksesi meille, niin me Suomen Akatemiassa etsimme kysymykselle aihetta tuntevan tutkijan. Mitä paremmin muotoilet kysymyksesi, sitä varmemmin saat vastauksen. Kaikkiin lähetettyihin kysymyksiin ei haeta vastaajia, vaan Tietysti.fi valitsee ne kysymykset, joihin vastausta etsitään.

Professori Päivi Törmä on tehnyt näyttävän uran ollen muun muassa Suomen Akatemian huippuyksikön johtaja ja akatemiaprofessori sekä saaden merkittävän EU:n ERC-rahoituksen. Mikä on saatellut hänet tällaiseen menestykseen tieteenalanaan fysiikka? Hän itse sanoo uransa tarjonneen hänelle seikkailun. Sen lisäksi ura on vaatinut protestanttista työmoraalia ja taistelijanluonnetta.

Aika haastaa humanistit on syntynyt vastaiskuna humanistisen tutkimuksen kohtaamalle arvostuksen puutteelle. Tuomas Heikkilän ja Ilkka Niiniluodon moniääninen teos kokoaa joukon asiantuntijoita, jotka esittävät näkemyksiään humanistisesta tutkimuksesta yhteiskunnassamme. Humanistinen tutkimus – valistuneen yhteiskunnan viisas sijoitus vai menoerä?

Droonitutkija, tutkimusprofessori Eija Honkavaara kokee tutkijanuran kutsumusammatikseen. Hän on droonitutkimuksen uranuurtajia. Honkavaara kokee perheen tärkeäksi voimavaraksi välillä kaiken ajan vievän tutkimuksen lomassa. Hän suosittelee rohkeaa heittäytymistä tutkimukseen. Vastoinkäymisistä ei kannata lannistua, koska palautteesta oppii paljon. Vuorovaikutus on tärkeätä uralla etenemiseksi.

Apulaisprofessori Tatiana Minav tutkii innovatiivista hydrauliikkaa ja automaatiota Tampereen yliopistossa. Hän on alansa ensimmäinen naisprofessori Suomessa. Minav haluaa herättää tutkijoissa ahaa-elämyksiä edistääkseen tutkimusta ja ongelmanratkaisua. Hänen aktiivinen tapansa esittää kysymyksiä, kommentoida ja esiintyä toimessaan kannustaa lisää naisia alalle.

Professori Kati Miettunen on käynnistänyt materiaalitekniikan yksikön Turun yliopistossa. Hän kehittää kestävää aurinkoenergiateknologiaa. Hän on kiinnostunut vaikuttavasta ja käytännönläheisestä tutkimuksesta. Hän pitää elinkaariajattelua tärkeänä tutkimusalueena. Hän myös muistuttaa, että Suomessakin voi päästä mukaan huippututkimukseen ja luoda merkittävän uran.

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Leena Ukkonen pitää tärkeänä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta toimikunnan rahoituksessa. Toimikunta haluaa kannustaa muun muassa nuoria naisia hakeutumaan tutkijanuralle. Tänä vuonna valituista akatemiatutkijoista naisia oli neljäsosa ja akatemiahankkeissa rahoitetuista 16 prosenttia.

Tutkijatohtori Hana Vrzáková tekee monitieteistä tutkimusta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Älykellojen ja silmäohjauslaitteiden kehittäminen vaatii tietotekniikan lisäksi myös kognitiotieteen, yhteiskuntatieteiden, kasvatustieteen, kielitieteen ja mikrokirurgisten taitojen perusteita. Vrzáková arvostaa sitä, että Suomessa kaikki alat ovat kaikille mahdollisia.

Emeritusprofessori Olli Koistisen ja dosentti Hemmo Laihon toimittama Valistuksen haaste selvittää valistuksen merkitystä kriittisesti ja monipuolisesti. Valistus oli eurooppalainen, etenkin 1700-luvulla kukoistanut aatevirtaus, jossa järjen ja tiedon merkitystä. Kirja on hyödyllinen perusteos kaikille filosofiasta, historiasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostuneille.

Sivistys on akatemiatutkija Säde Hormion mielestä tutkittua tietoa, koulutusta ja uteliasta asennetta elämään, muihin ihmisiin sekä yhteiskuntaan. Tiedollisten normien tutkija näkee elitismin vastustamisen hyvänä asiana. Nykyteknologia mahdollistaa kaikkien osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Erilaisia näkökulmia tulee kuitenkin kunnioittaa.

Puistofilosofia-viikkoa vietettiin jälleen heinäkuussa Ikaalisissa. Tänä vuonna tapahtuma oli osa sivistyksen teemavuoden ohjelmaa. Suomen Akatemia oli perinteisesti mukana tapahtumassa, ja Akatemian kanssa toteutettu ohjelmapäivä oli perjantai 19.7. Päivän ohjelma on nyt myös ensimmäistä kertaa katsottavissa Yle Areenassa.

Olipa kerran sivistys – entä sen tulevaisuus? Tällä teemalla Suomen Akatemia osallistui Porissa pidettävään SuomiAreenaan 26.6. klo 11–11.45. Keskustelussa pohditaan muun muassa, mitä sivistys merkitsee meille tämän hetken maailmassa ja mitä on aikamme sivistys. Keskustelu on katsottavissa MTV Katsomossa 30 päivän ajan. Tapahtuma on osa Sivistyksen teemavuotta.

Koska matemaattista ajattelua on kaikessa, se on olennainen osa sivistystä. Kasvatustieteen professori Minna Hannula-Sormunen tutkii matematiikan oppimisen ja opettamisen aiheita, sillä varhaiset matemaattiset taidot vaikuttavat tiedettyä enemmän lapsen tulevaisuuteen. Hänen mielestään sivistyneisyyttä voitaisiin lisätä matematiikan osaamisen ja koulutuksen lisäämisellä.

Sivistys on apulaisprofessori Teemu Toppisen mielestä suunnattoman arvokas asia. Sen arvon mittaaminen on kuitenkin vaikeaa. Sivistys jää helposti jalkoihin, jos arvoa tarkastellaan vain lyhytnäköisten hyötyjen näkökulmasta. Toppisen omiin tutkimusaiheisiin sivistys liittyy metaetiikan kautta: ymmärryksenä siitä, mikä on arvokasta.

Lukutaito on tärkeä osa sivistystä. Jos ei omaa taitoa kriittiseen lukemiseen, onko sivistynyt? Pelillisen oppimisen tutkijan, professori Kristian Kiilin mielestä ei ole. Erityisesti internetin aikakaudella kriittinen lukutaito korostuu, koska valtavasta tietomäärästä pitää erottaa oikea väärästä. Internetin yhteisöllisyys on kuitenkin merkityksellistä sivistykselle.

Sivistys ei ole sama asia kuin tieto. Sivistys arvostaa ihmisen luomaa kulttuuria, tiedettä ja taidetta. Sivistysvaltion toimintaperiaatteet mahdollistavat, että kaikilla on turvallista ja arvostetaan muutakin kuin taloudellisia arvoja. Näin pohtii apulaisprofessori Johanna Kaakinen, jonka vetämä hanke tutkii tiedepääomaa eli miten saataisiin päätökset perustumaan tutkittuun tietoon.

Laadukas varhaiskasvatus opettaa empatiataitoja, avarakatseisuutta ja ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Arvovalinnat ohjaavat maailmankatsomusta, joka luo pohjan sivistykselle. Varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto näkee sivistyksen empatiana, joka edellyttää ymmärrystä luonnosta, kestävästä hyvinvoinnista ja ihmisistä sekä oikealla tavalla toimimisesta.

Käytännön viisautta ja ekososiaalista sivistystä tutkiva professori Hannu L.T. Heikkinen ei näe viisautta pelkästään ihmisen sisäisenä ominaisuutena. Hänen ryhmänsä tutkii viisautta planetaarisesta ulottuvuudesta. Sivistys on hänen mukaansa kykyä käyttää tietoa oikein ja ylläpitää kestävää toivoa. Eli jokainen tekee voitavansa planeetan hyväksi.

Akateemikko Markku Kulmala on saanut Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinnon tieteellisestä elämäntyöstä. Se on Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus. Kulmala on ilmakehän pienhiukkasten fysiikan ja kemian tutkimuksen edelläkävijä ja alan johtavia asiantuntijoita maailmassa. Hän on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastoon vaikuttavista mekanismeista.

Sivistys on ihmisen kykyjen, taitojen, arvojen ja asenteiden jatkuvaa kehittämistä ja jalostamista. Sivistys on toimintaa ja itsensä elinikäistä kehittämistä. Näin akateemikko Ilkka Niiniluoto näkee sivistyskäsitteen. Hän on erityisesti pitänyt esillä dynaamista eli ajassa elävää sivistysyliopistoa, joka edistää tieteen välittymistä sivistykseksi.

Metsäpaloja torjutaan kohta drooneilla. Usean tutkimusorganisaation yhteishanke kehittää tekoälyn avulla uusia keinoja torjua metsäpaloja. Droonit ovat yksi sellainen. Mutta miten ihmeessä droonit voivat olla sammuttamassa metsäpaloja? Tutkijoilla on ollut mahdollisuus testata tätä ennallistamispaloissa.

Ilmastoviisaan metsänhoidon ei tarvitse tarkoittaa taloudellisesti tuottamatonta metsää. Tutkijat kehittävät uusia työkaluja ilmastoviisasta metsänhoitoa varten. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla metsänomistajat voivat paremmin tehdä päätöksiä. Maanomistajat voivat edistää hiilen varastoitumista ja silti saada myös metsätuloja. Laajoja metsäalueita tarkastellaan mm. ilmakuvien avulla.

Vuoden 2023 akatemiapalkinnot saivat Simo Hosio ja Timo Miettinen, jotka molemmat tekevät yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta. Timo Miettinen on tunnettu EU-aiheiden kommentoijana. Simo Hosion tutkimustulokset joukkoistamisesta terveystutkimuksessa ovat saaneet huomiota kansainvälisessä mediassa. Miettinen on yhteiskuntatieteilijä ja Hosio tekniikan tutkija.